Maanantaina 29.10.2018 saimme yllättävän suruviestin. Petri oli menehtynyt tapaturmaisesti. Tieto tuli shokkina meille kaikille terualaisille, jotka hänet tunsimme.
Suuri määrä hänen kollegoitaan niin politiikan kuin harrastustenkin puolelta ovat kertoneet Petrin monipuolisesta persoonasta, mainiten mm. hänen olleen aina oman tiensä kulkija. Sitä Petri todellakin oli, mutta teiden kulkemisen lisäksi hänet voi nimetä myös omien polkujensa kulkijaksi, sillä metsätiet ja polut ja miksei myös erilaiset maatalojen pihapiirit tulivat Petrille tutuiksi hänen tehdessään noita autosuunnistuskilpailuja Tervakosken Urheiluautoilijoiden riveissä. Petri kehitti myös oman tuloslaskentaohjelman noiden kilpailujen helpottamiseksi. Jäsentiedotteiden tekijänä hän myös ansiokkaasti toimi pitkään ja ehtipä hän myös olla seuran puheenjohtajanakin 1990-luvun alussa.
Petri ei liikkunut noita omia polkujaan pelkästään moottorikäyttöisillä laitteilla, vaan hän osallistui myös useana vuotena Jukolan Viestiin ja muihin jalkaisin tapahtuneisiin suunnistuskilpailuihin. Hänen luontoliikuntansa ja -ystävällisyytensä ulottui myös hyötyliikuntana jokavuotisiin marjojen- ja sienienpoimimisiin.
Petriä voi kuvailla myös seuraavalla määritteellä: Petri oli PUURTAJA. Hän ei jättänyt asioita kesken eikä toisten hoidettavaksi. Minkä hän lupasi, sen hän myös teki. Petrillä riitti aikaa sosiaaliseen kanssakäymiseen niin nuorille kuin iäkkäillekin jo aivan nuoresta lähtien. Hän esimerkiksi aivan oma-aloitteisesti jo kouluaikoinaan kävi usein koulupäivän jälkeen pelailemassa korttia minun vanhan äitini luona ihan vaan ilahduttaakseen yksinäistä ihmistä.
Tervakosken Urheiluautoilijat r.y. kunnioittaa Petri Ojasen muistoa ja ottaa osaa omaisten suureen suruun.
HL
Puheenjohtaja Jan Lönegren Janakkalan Sanomissa:
”Opimme tuntemaan Petrin seuramme toiminnassa jo 90-luvulla, jolloin hän toimi seuramme Tervakosken Urheiluautoilijat ry:n puheenjohtajana useampana vuotena. Aktiivisena autosuunnistuksen harrastajana hän kilpaili ja järjesti kilpailuita seuramme nimissä ja yhteistyössä ainakin Turengin Autourheilukerho ry:n kanssa. Aktiivisia toimintavuosia yhdessä oli monia ja hänen toimistaan sekä tekemisistään on jäänyt pelkästään hyviä muistoja. Aina kun seuran asioissa jotakin tarvittiin, oli Petri heti valmis auttamaan vaikka omiakin työkiireitä tuntui olevan paljon. Jäämme kovasti kaipaamaan tätä kovaa autourheilumiestä ja haluamme välittää erittäin suuret osanottomme omaisten suruun.”