51. Arctic Lapland Ralli ajettiin 28. – 30.1.2016 Rovaniemen suunnalla. Kilpailuun osallistui 145 autokuntaa, joista SM4 luokassa ajoi 13. Kilpailuun valmistautuminen meni meidän osalta viime tippaan, kun vastoinkäymisiä oli riittävästi, esim. huolintaliike hävitti iskareiden osia yms. Muuttujat eivät siihen loppuneet vaan kartanlukija joutui vielä maanantain olemaan töissä ja jouduimme aloittamaan nuotituksen huoltomiehen kanssa. Onneksi meillä on huippu huoltoporukka ja Harrilla on kokemusta nuottihommistakin. Varsinaiset talvitestit pääsimme ajamaan vasta shakedownissa, mutta kaikki tuntui olevan valmiina pitkään arktiseen seikkailuun.
EK1 oli perinteinen 24km pitkä Aittajärvi. Ek tuli ihan kohtuullisesti, vaikka ajosta näkikin ajamattomuuden. Sijoitus oli luokan 7. EK2 oli Mäntyvaaran yleisö ek (pituus 3,5 km), sielläkin sijoitus luokan 7. Varsinaiset ongelmat alkoivat EK3 Siikakämä, jolla oli pituutta n.43 km. N. 15 km ennen maalia auton jarrupoljin painui pohjaan ja kunnon jarruja ei ollut. Meinasi huimata laskea loppuosuuden isoa valtiontietä, kun heikot jarrut löytyivät vain muutamalla pumppaamisella. Maaliin kuitenkin päästiin, mutta sijoitus luokassa 8. ja eroa pohjiin reilut 2 min. Onnistuin tuolla pätkällä polttamaan jarrut, mitä en ole koskaan aiemmin onnistunut tekemään.
Välihuollossa saatiin jarruja elvytettyä, mutta hieman epävarma olo oli lähteä EK4 Kaihuanvaara, joka oli pituudeltaan n. 28 km. Siellä vedettiin yksi risteys pitkäksi yms. Sijoitus oli luokassa 5. mutta eroa kärkeen tuli reilusti. Illalla ajettiin vielä EK5 Mäntyvaara 2. Se onnistui kohtuullisesti, vaikka pari virhettäkin tuli, sijoitus luokassa 4. Iltahuollossa auton jarrulevyt yms. vaihdettiin ja kaikki oli kunnossa pitkää lauantain reittiä varten. Sijoituksemme yötauolle mennessä oli luokassa 5. (eroa kärkeen n.3 min) ja yleiskilpailussa 48.
Lauantai-aamu alkoi pitkällä siirtymällä Kemijärven suunnalle, jossa ajettiin EK6 Sarriojärvi, joka oli pituudeltaan n. 35 km. Päätimme muuttaa ajotapaa, koska pelkäsimme jarrujen taas loppuvan kesken pätkän. Pyrimme ajamaan ilman jarrulla sitomista. Ek tulikin hyvin lukuunottamatta paria shikaania. Varsinkin ensimmäisessä shikaanissa meinasi sydän pompata kurkkuun, kun meillä oli reilusti liikaa vauhtia siihen tultaessa ja keskellä shikaania oli Mitsubishi ajanut ulos lumipenkkaan. Kukaan ei varoittanut siitä ja hetken näyttikin siltä, että ajamme suoraan Mitsun kylkeen. Sain kuitenkin auton käsijarrulla käännettyä poikittain niin, että osuimme aikaisempaan lumivalliin, joka hidasti vauhtia. Jouduimme vähän pakittelemaan ennenkuin pääsimme matkaan. Pätkän jälkeen auto alkoi näyttää siltä, että sillä olisi yritetty ajaa rallia, kun takapuskurista oli jäljellä enää rekisterikilven paikka ja etupuskurikin oli saanut osuman. Sijoitus oli luokan 6., reilun minuutin pohjista jääden. EK7 oli n. 19 km pitkä Hanhikoski. Se tuli ihan puhtaasti ja sijoituksemme luokassa oli 6. Tämän jälkeen oli vuorossa taas puuduttava siirtymän ajaminen Rovaniemelle, jossa ajettiin kolmannen kerran Mäntyvaaran yleisö-ek ennen huoltoa. Yleisö-ek:n sijoitus oli 7. ja pohjille hävisimme 5,8 s. Sijoituksemme ennen viimeistä kahta ek:ta oli luokassa 6. ja yleiskilpailussa 43.
Varsinaista kiirettä viimeisille pätkille lähdettäessä ei olisi ollut, koska 5. sijaan oli eroa n. minuutti ja taaksepäin oli eroa 4 min. Päätimme kuitenkin jatkaa uuden ajotyylin opettelua tulevia kilpailua silmällä pitäen. EK9:lle meidän kilpailu kuitenkin loppui. N.7 km pätkän lähdöstä ajolinja hieman valui leveäksi ja keula nappasi kiinni ulkopuolen lumipenkkaan ja sitten mentiin… Tulimme n. 70 m lumipenkassa ennen kuin vauhti pysähtyi. Auto oli syvässä lumipenkassa ja saimme tehdä kunnolla lumitöitä ennen kuin se saatiin sieltä esiin. Onneksemme autoon ei tullut muita vaurioita, muuta kuin reaktiotanko katkesi. Kilpailun jälkeen huoltoporukka tuli paikan päälle, vaihtoi osat ja tulimme ajamalla takaisin Rovaniemelle.
Tällainen oli meidän toinen seikkailumme Arctic Lapland Rallissa. Kilpailu on olosuhteiltaan ja tunnelmaltaan aivan ainutlaatuinen. Hieman jäi harmittamaan hyvien sm-pisteiden haihtuminen lumipöllynä ilmaan, mutta eiköhän 26.-27.2 Mikkelissä ajettavassa seuraavassa osakilpailussa olla taas viivalla. Positiivista jos hakee kilpailusta, niin muutimme hieman nuottia ja se tuntui toimivan hyvin.
Ja mitä muuta kilpailusta jäi käteen…. pari tarraa
Teksti: Petri Itkonen
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.