Sijoituksemme sm3 luokassa oli 9. ja saimme 8. korkeimmat sarjapisteet. Sijoitus ei ollut mikään ihmeellinen, mutta vauhdillisesti tämä kilpailu oli yksi parhaimmista ajamistamme nuottikilpailusta.
Kilpailu käynnistyi osaltamme ihan hyvin, eikä ensimmäiset ek:t menneet nukkuessa. Jäimme tasaisesti koko kilpailun ajan luokan kärjelle n. 1s/ km, mikä oli positiivinen yllätys verrattuna edellisiin kilpailuihin, joissa vauhti on ollut kadoksissa. Taistelu luokan sisällä on todella tiukkaa ja esim. isomman sm2 luokan voittaja olisi sijoittunut sm3 luokassa 6.
Kilpailuun mahtui pikku murheita matkalle. Ek4 osuimme aika rajusti esiin kaivautuneeseen kiveen ja jotain vääntyi edestä oikealta, kun ratti meni vinoon. Onneksemme rengas ei puhjennut ja auto kuitenkin kulki suoraan. Isoimmat ongelmat koimme ek7, kun n. 1 km kohdalla kypäräpuhelin meni mykäksi ja jouduimme ajamaan loppu pätkän ilman nuottia. Erikoiskoe oli muutenkin todella haastava, kuin Ouninpohja minikoossa. Täällä hävisimme enemmän. Onneksemme meillä on autossa vara kypäräpuhelinyksikkö ja seuraavalle pätkällä kuulimme taas toisemme.
Kuuma keli verotti renkaita rajulla kädellä, viimeiselle lenkille jouduimme lähtemään käytetyillä renkailla, jotka olivat aika heikossa kunnossa ja pito ei ollut paras mahdollinen. Tämä tilanne oli kuitenkin melkein kaikille sama.
Kävimme koko kilpailun ajan tiukkaa sekuntti taistelua tiimin jäsentenvälisissä Joose Kojon kanssa. Joose on voittanut kaikki kauden aiemmin ajetut kilpailut ihan puhtaasti, mutta nyt oli tiukkaa vääntöä. Ennen viimeistä yleisöek:ta (pituus 1 km) Joose johti meitä 0,1 sekunnilla. Onnistuimme kuitenkin viimeisellä pätkällä lyömään Joosea 0,3 s vaikka yksi asfalttikurvi epäonnistui täysin. Jäsentenvälisten voittomarginaaliksi jäi todella murskaava 0,2 s 🙂
Kilpailusta jäi positiivinen mieli, koska vauhtimme oli parantunut selkeästi ja tästä on hyvä jatkaa 1,5 kk:n päästä ajettavaan seuraavaan sm-ralliin.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.